Taiteilija

Miten sinusta tuli taiteilija?

Kaipuu kauneuteen on kulkenut meillä suvussa. Jo hyvin nuorena perehdyin materiaaleihin, kuten paperiin, hiileen, pastelliin, saveen… mutta ennen kaikkea opin käyttämään käsiäni ja mielikuvitustani. Alakouluikäisenä kiersin aktiivisesti taidenäyttelyitä ja pohdin näkemääni. Isä toi minulle maailmalta ammattilaisvärejä, -siveltimiä ja -papereita, ja harjoittelin piirtämään mallista. Yläkoulussa aloitin Lasten ja nuorten kuvataidekoulun, josta siirryin taidelukioon ja heti ylioppilaaksi tuloni jälkeen Kankaanpään taidekouluun. Valmistuin kuvataiteilijaksi 1997 taidegrafiikan suuntautumislinjalta.

Sinulla on muitakin ammatteja. Tutustuimme tehdessäsi töitä markkinointitoimistolle. Mikä vei sinut mainonnan ja kuvittamisen pariin?

Pian valmistumiseni jälkeen sain luovuuskatkon, joka kesti peräti 8 vuotta. Sinä aikana opiskelin informaatio- ja kauppatieteitä. Näyttelykiireistä aiheutuneet suorituspaineet olivat käyneet liian suuriksi, eikä minulla ollut enää mitään sanottavaa taiteen kielellä. Blokki poistui vuonna 2006, kun koin äkkiä voimakkaan tarpeen käsitellä kohtaamaani surua maalaamalla. Sen jälkeen tuntui kuin tulppa olisi irroitettu ja kuvatulva vyöryi käteni kautta kankaalle.

Perustin taidemarkkinointiin keskittyvän yritykseni vuonna 2011 ja sain yhdistää kaksi intohimoani: suunnittelun ja taiteen. Tuotin taidetapahtumia, edustin paikallisia muotoilijoita, kuvitin mm. kirjoja, suunnittelin kangaskuoseja ja pyöritin kahta verkkokauppaa.

Vuonna 2017 lopetin yritykseni ja liityin osuuskuntaan, jossa olen saanut keskittyä laajempiin luontokuvitushankkeisiin. Jäsenyyteni Villi vyöhyke ry:ssä on tuonut myös paljon luontoon liittyviä tehtävänantoja, kuten havainnekuvia, luonto-opastauluja, ympäristötaidetta ja kirjankuvituksia.

Yksi projekti ruokkii toista, mistä syntyy jatkuva uusien ideoiden virta. Pidän aina muistikirjaa mukana ja kirjaan ylös ideoita, aiheita ja inspiraationlähteitä. Uskon, että tällä tavalla työskennellessä uusia blokkeja ei pääse syntymään.

Kerro jotakin maalaustesi lähtökohdista.

Myytit, arkkityypit ja symbolit ovat kiinnostaneet minua opiskeluajoista asti. Tutkin dialektisiä suhteita: vieraantumista ja läheisyyttä, kiusallisuutta ja arkuutta, riittämättömyyttä ja lupauksia. Tarkastelen esimerkiksi sitä, kuinka ihminen haluaa tulla esitetyksi: mitä rooleja meillä on, ja mitä haluamme itsestämme peittää tai naamioida toiseksi. Taiteessa on jännittävää yhdistää sellaisia teemoja kuin yksinäisyys, kateus, viha ja pelko materiaaleihin, jotka assosioituvat lämpöön, läheisyyteen ja haavoittuvuuteen.

Mikä vastavoimissa kiinnostaa?

Olen vastakohtien ihminen itsekin; toisaalta hyvin avoin ja sosiaalinen, mutta tarvitsen myös paljon yksinoloa ja hiljaisuutta. Olen kärsivällinen, huolellinen ja tarkka käsitellessäni maalausteni yksityiskohtia, mutta kärsimätön kun kyse on ideoiden saattamisesta käytäntöön. Tavoittelen elämässäni ennen kaikkea tasapainoa. Toisinaan se tuntuu miltei saavuttamattomalta unelmalta, mutta pyrin sitä kohti.

Teoksissasi esiintyy usein ihmisiä, kasveja ja eläimiä. Mistä aiheet kumpuavat?

Ihminen, eläinkunta ja kasvikunta ovat loputon innoituksen lähde. Olen herkkä aistimaan tunnelmia ja ihmisten mielialoja. Tutkin uteliaasti kaikkea luonnossa näkemääni. Taiteessa haluan yhdistää anatomiaan ja luonnontieteeseen runollisuutta ja mielikuvitusta. Yritän tarttua johonkin mysteeriin ja rakentaa uutta luovaa kielioppia, uusia tarinoita ja viittauksia.

Minua kiehtoo ihmiskunnan historiassa keräily ja vaeltaminen. 40 000:n sukupolven ajan ihminen vaelsi ja keräili, mutta paikallaan olemme pysyneet vasta hyvin lyhyen aikaa. Keräilystä ja luonnossa liikkumisesta saan samanlaista etsimisen, löytämisen ja oivalluksen iloa kuin maalaamisestakin.

Ammattini puolesta seuraan toki myös sitä, mitä kuvitus- ja näyttelyrintamalla tapahtuu – joskaan en yhtä aktiivisesti kuin nuorempana. Taidehistoriaa opiskelin aikoinaan yliopistossa ja tutkin sitä edelleen. Saatan haltioitua taiteilijan yksittäisestä siveltimenvedosta! Esimerkiksi John Singer Sargent ja Albert Edelfelt ovat virtuooseja sivellintekniikassaan. Kauneuden kokeminen on minulle valtava nautinto.

Kutsun sinua “kuuntelevaksi taiteilijaksi”. Miltä tuntuu vastata tilaajien toiveisiin?

Olen tehnyt pitkään pääasiassa tilaustöitä: kuvituksia, muotokuvia ja seinämaalauksia. Yhteistyö tilaajan, kustantajan ja vaikkapa kirjailijan kanssa on hauskaa ja hedelmällistä. Vapaan taiteen tekijälle saattaisi olla kauhistus että häntä ohjaillaan, mutta mieluummin käyn eri sektoreiden kanssa vuoropuhelua kuin maalaan yksin työhuoneella pöytälaatikkoon. Olen jättänyt näyttelyiden pitämisen vähemmälle, joten ilman tilaajilta saatua palautetta jäisin vaille kritiikkiä. Ja ilman palautetta tuntuisi kuin huhuilisi tyhjään metsään. Täytyy kyllä todeta, että ohjaus on jäänyt varsin pieneksi ja yleensä olen saanut täysin vapaat kädet toteuttaa omaa näkemystäni.

Taiteilija ja kuvittaja saa tunnettuutta yleensä sillä, että luo omanlaisensa tunnistettavan kädenjäljen, oman tyylin. Vaihtelunhaluni ja mielenkiintoni moniin eri asioihin estää minua ainakin toistaiseksi keskittymästä yhteen tyyliin. Eri tekniikoitakin käytän vaihtelevasti, mutta akvarellimaalauksesta on tullut minulle omin ilmaisuväline.

Muuntautumiskykyisenä ja laaja-alaisena taiteilijana olet harvinainen renessanssi-ihminen.

Olen onnekas, koska yrittäjänä voin yhdistää hyvin erilaisetkin kouluttautumisalueeni: informaatiotutkimuksen, sähköisen liiketoiminnan, markkinoinnin, graafisen suunnittelun ja kuvataiteen. Tiedostan toki vaaran, joka monipuolisuuteen liittyy: jos tekee liikaa kaikkea, voi käydä niin ettei kehity missään erityisen hyväksi. Muuntautumiskyvyn edut tulevat parhaiten esiin siinä, kun teen kuvituksia mainostoimistojen asiakkaille: lopputuloksessa ei näy Julia Janka, vaan mainostajan oma brändi. Voin olla tarvittaessa kameleontti!